7. Uusi vuosi









Windenburgien joulua juhlittiin tiukasti perhepiirissä. Aleksanteri lähti kotoaan karkuun ja tuli viettämään juhlaa sisarensa ja tämän miehen luokse. Januksen ja Johannan avioliitto oli alkanut rakoilla pahasti ja Goottiloiden koti täyttyi jatkuvasta riitelystä.




Windenburgeilla sellaisesta ei ollut tietoakaan. Kaunis talvisää sai Caspianin viemään poikansa ulos ja yhdessä he rakensivat lumiukon.




Vaikka teos ei ollut kummoinen, Caius oli siitä aivan haltioissaan. Hän halusi taputella lumiukkoa ja jutella tälle aina siihen asti, että pojan huulet alkoivat jo sinertää.
-Caspian, tuo poika sisälle niin vien hänet kylpyyn,
Cassandra hihkaisi ovensuusta.
-Kylpyyn,
Caius kiekaisi innoissaan ja nosti kädet isälleen odottaen syliinpääsyä.




-Sinä olet ihan jäinen poika,
Cassandra mutisi huolissaan.
-Lumiukko,
Caius vastasi varmalla äänellä.
-Rakensitteko te lumiukon?
-Joo-o!
-Tuliko siitä hieno?
-Tuli. Lumiukko?
-Huomenna sitten uudestaan. Nyt mennään syömään ja sitten äiti lukee iltasadun.




Taloa päivitettiin rahojen kertyessä koko ajan. Yläaula oli sisustettu vaatimattomasti ja Cassandra oli vähän arastellut Caspianin visiota tehdä suora näkymä heidän yksityiseen kylpyhuoneeseensa. Mies kuitenkin sai tahtonsa läpi ja Cassandra kohotteli olkapäitään. Eipä heitä ollut täällä näkemässä kukaan muu kuin Caius.




Paitsi että oli, sillä heti joulun jälkeen Janus saapui oven taakse lyötynä ja pariskunnalle tuli kiire saada huoneet häntä varten sisustettua.




Makuuhuone oli vaatimaton, mutta Janus oli kiitollinen ylipäätään siitä, että hänelle oli katto pään päälle ja paikka jossa nukkua.




Sekä kirjoittaa. Mies katosi täysin kirjoituksen maailmaan joksikin aikaa ja häntä näki oikeastaan huoneensa ulkopuolella vain syömässä.




Uuden vuoden aattona Cassandra oli hirvittävän huolissaan isästään ja hänen onnekseen Caspian jakoi saman huolen. Johanna ei vastannut puhelimeen ja Aleksanteri kertoi, että äitiä ei ollut näkynyt jouluaaton jälkeen.
-Isä, onko tämä tilanne sinun ja äidin välillä nyt lopullinen,
Cassandra kysyi.
-Olen pahoillani, mutta on,
Janus vastasi nujertuneella äänellä.




-Onko siitä kauhean paljon vaivaa, että minä olen täällä teidän nurkissanne?
-Isä! Ei tietenkään!
-Appi on nyt vaan ihan rauhallinen. Teillä on täällä aina paikka ja olette enemmän kuin tervetullut.
Sillä hetkellä Cassandra olisi voinut vaikka vannoa rakastavansa miestään. No, ei nyt ehkä niin paljon, mutta hänen rinnassaan läikähti lämpimästi ja hän loi mieheensä hellän ja kiitollisen katseen. Caspian katsoi häneen syvillä silmillään ja pitkästä, pitkästä aikaa jokin Cassandran sisällä vastasi katseeseen.




-Isä, nostetaan malja uudelle vuodella ja olkoon se parempi kuin mikään edellisistä,
Cassandra sanoi ja Janus kohotti maljan liikuttuneena.

( Tässä perheessä juodaan kaksin käsin... )




Aikuiset valvoivat yhdessä puolille öin Caiuksen nukkuessa yläkerrassa.




Vuosi vaihtui ja kaikki kolme olivat omalla tavallaan toiveikkaita. Janus toivoi väliensä Johannaan korjautuvan, Caspian toivoi toista lasta ja Cassandra... Cassandra toivoi, että hän jonakin päivänä oppisi rakastamaan.




Katsoessaan ruudusta suutelevia ihmisiä Caspianin ja Cassandran katseet hipaisivat toisiaan arastellen.




Kuin yhteisestä sopimuksesta he siirtyivät yläkertaan ja suutelivat toisiaan varovaisen kokeilevasti vuoteen äärellä. Tuttu liekki nousi aikojen syvyydestä ja sen roihahdettua täyteen liekkiin vaatteet lentelivät ja aviopari löysi kuin löysikin yhteisen rytmin uudestaan.




Aamulla molemmat peseytyivät yhdessä, joskin eri paikoissa ja Cassandraa hymyilytti hänen kuullessaan miten Caspian alkoi lauleskella kylvyssä.




-Isi, sinä et keskity peliin,
Caius moitti ja Caspian havahtui hereille lähes punehtuen. Hän oli nähnyt edellispäivänä Sonyan, tyttärensä, ohimennen ja miten kaunis tästä olikaan tullut. Sonya ei ollut nähnyt häntä, kuten ei Jannikaan ja Caspian oli jäänyt varjoihin katselemaan äitiä ja tytärtä pitkäksi aikaa. Hän oli niin kovasti toivonut toista lasta, mutta Cassandra ei yrityksistä huolimatta tullut raskaaksi. Sonya... hänen tuli unohtaa tyttö. Täysin mahdoton ajatus.




-Olet ihan oikeassa, en keskittynyt,
Caspian myönsi.
-Mitä sinä ajattelit?
-Minä ajattelin, että sinulla on läksyt vielä tekemättä. Kipaisepa kysymässä auttaisiko isoisäsi sinua niiden kanssa? Minun täytyy katsoa yhtä sinfoniaa, joka on vielä keskeneräinen.
-Miten sinfoniaa katsotaan,
Caius kysyi kulmiaan rypistäen.
-Nuoteista poikaseni, nuoteista.




Januksesta oli tullut saumaton osa perhettä ja hän oli erittäin läheinen tyttärenpoikansa kanssa. Cassandra ja Caspian olivat äärimmäisen kiitollisia vanhuksen läsnäolosta ja avusta pojan kanssa. Se mahdollisti molempien tiiviimmän keskittymisen omiin uriinsa ja niiden luomiseen. Janus taas oli saanut aikanaan avioeropaperit ja allekirjoittanut ne raskain mielin. Heistä kukaan ei ollut nähnyt Johannaa pitkiin aikoihin. Ainoastaan Aleksanteri ja hänkin oli nykyään jo nainut mies ja pienten kaksosten isä. Johannalla oli siis tahollaan kädet täynnä. Arki sujui rauhallisesti ja rutiininomaisesti, eikä mikään näyttänyt järkyttävän sitä raiteiltaan.



**********



Caspian ja Cassandra ovat löytäneet jonkinlaisen harmonisen yhdessäolon, ainakin toistaiseksi. Tilanne ei ole paras mahdollinen, mutta ei huonoinkaan. Molemmat ansaitsisivat rakkautta, mutta näillä näkymin sitä ei ole tulossa.

Caius on kasvanut taaperosta lapseksi ja hänestä alkaa nähdä, että hän on perinyt piirteitä molemmilta vanhemmiltaan. Voin kertoa sen näkyvän iän myötä entistä selkeämmin. Janus on muuttanut talouteen ja Johanna pysyttelee poissa.

Perheen arki on tasaista, mutta tilanne on muuttumassa jo seuraavassa osassa. Jonkinlainen pyörremyrsky saavuttaa heidät ja arvailuja toki saa heittää ;-)




2 kommenttia:

  1. Tilanne voisi tosiaan olla parempi, mutta se voisi olla myös huonompi. Pariskunnan yhteiselo on hyvin sujuvaa ja on mukava nähdä, että Caiuksen isoisäkin os sopeutunut mukaan perheen elämään. Se on sääli, että pariskuntaa ei ole onnistanut toisen lapsen yrittämisessä, mutta ehkä he vielä onnistuvat. Toki tuo tuleva pyörremyrsky voi pistää vähän kapuloita rattaisiin... Mä olen edelleen melko varma, että se liitty jotenkin tähän Caspianin ja Jannin lapseen.

    VastaaPoista
  2. Vai muutti appiukko saman katon alle pariskunnan kanssa. Jännä, että Janus ja Johanna päätyivät eroon kun Johanna vaikuttaa olevan niin tarkka siitä mitä muut heistä ajattelevat. Hyvin kirjoitettu osa! :)
    Veikkaan, että salainen tytär paukahtaa perheen elämään pian ja asiat menevät sekaisin.

    VastaaPoista